Hyvää yötä ja huomenta Bangkok!

Tervetuloa seuraamaan reissuani Thaimaan Bangkokiin! Olen menossa Siam Universityyn suorittamaan opetusharjoittelua, joka kuuluu osana AMOK:in opettajan pedagogisen pätevyyden tutkintoon. Harjoittelu kestää 2 viikkoa (30h/vko), ja rahoituksen tähän sain OAMK:ilta. Olen alkureissun all alone by myself, mutta loppureissusta seuraan liittyy aviomieheni. Tarkoituksenani on suorittaa opettaharjoittelu kahdessa viikossa, jonka jälkeen suuntaamme mieheni kanssa toisaalle upeiden paratiisisaarikuvien houkuttelemana.

Reissurintamalla minua on hemmoteltu, joten en liiemmin ole reissannut yksin viime vuosina (NYCiä ja Milanoa lukuunottamatta) - siksikin tämä seikkailu hieman kouraisee mahan pohjasta normaalia enemmän. Minulla oli lennot Bangkokiin Istanbulin kautta, Turkish Airlinesin operoimana. Istanbulin lentokenttä on juuri nyt remontin alla, mutta nyt jo voi sanoa siitä tulevan upea ja valkoinen, moderni laitos. 

Istanbuliin lentäessä pääsin tutustumaan lennon viihdykkeisiin eli Turkish Airlinesin elokuviin. Uusia leffoja oli makuuni liian vähän, ja osa oli uudenkarheita pläjäyksiä kuten Die Hard sekä Tuulen viemää. Onneksi pidemmällä lennolla oli sitten hieman enemmän tarjontaa. Ruoka oli kelvollista ja viinit ilmaista - ehdottomasti tästä plussaa Turkish Airlinesille, jolla lensin ensimmäistä kertaa.

Lento Istanbulista Bangkokiin oli 35 minuuttia myöhässä. Yhteensä siis nelisen tuntia lennon odottelua keskellä yötä, ei kiva. Lento kesti yli yhdeksän tuntia, ja koko yönä nukuin vartin siellä, toisen täällä. Sen verran paljon valot sammui, että elokuvien juonessa ei  pysynyt ihan kartalla, mutta sen verran vähän että perille päästyäni olo läheni zombieta.Ruokana oli pasta- ja kanavaihtoehto, joista kana olisi pärjännyt jopa maaruokien kategoriassa. Aamulla noin tuntia ennen laskeutumista saimme vielä aamupalat, scrambled eggs juustotoastin, marjajogurtin  ja kahvin kera.

Lento laskeutui paikallista aikaa klockan 16.  Bangkokin lentokentällä odotin noin tunnin passin tarkastuksessa. Tämän jälkeen hain laukkuni, joka oli ystävällisesti nostettu karusellista tuoreempien bagaashien tieltä sivuun. Lentokentältä hommasin myös kolmeksi viikoksi itselleni Happy Touristin sim-kortin joka maksoi 649 bahtia netin kanssa. En voi kuvitellakaan olevani yksin miljoonakaupungissa ilman nettiä! Aikaisempien tutkimusten mukaan SIM-kortit olivat suunniltaan samanlaisia hinnoitteluiltaan, joten siksikin uskalsin ottaa sen tarjoajan, joka ensimmäisenä sattui tulemaan vastaan. Lentokentällä en onnistunut saamaan ilmaista fifiä toimimaan, mutta saattoi olla että siinä tilanteessa aihe ei ollut päällimmäisenä mielessä.

Älä nappaa ensimmäisenä tarjottavia limousinetakseja, vaan laskeudu ensimmäiseen kerrokseen maantasalle, jossa odottaa public taxit. Voit valita takseja matkan, matkalaukkuje tai ihmisten lukumäärän  mukaan. Infopiste neuvoo tarvittaessa, mikä taksiluokka sinun kannattaa ottaa. Matka keskustaan oli noin 600 bahtia, jossa siis kahdet ruuhka-ajan tullimaksut 50 bahtia. Naistaksikuski ei puhunut juurikaan englantia, mutta osasi sanoa että juuri nyt highwayllä on suunnaton ruuhka ja että hän on 54-vuotias ja harrastaa nyrkkeilyä. Toinen taksikuski ehti tulla kehumaan minulle taksini kuskia, ehkä pelkäsi että minua jännittäisi naisen kyydissä. 

Maailman kuumimmaksi kaupungiksi nimetty Bangkok on nimensä mukaisesti kuuma ja kostea. Niskavillat oli hiestä märät ensimmäisessä vartissa. Samoin kiharatilanne nousi luokitusasteelle Defcon 2 - kanssakiharaiset, ymmärrätte varmasti tuskani. Matkalla huomasin, että jos haluaa paluulennolle ajoissa, on syytä lähteä muutamaa tuntia aiemmin - koko highway oli käytännössä pysähdyksissä viiden aikaan. Itse mietin paluureissun hoitavani BTS:llä eli Sky Trainilla.

Matka hotellille kesti noin tunnin. Hotelli on pieni ja simppeli paikka nimeltä AIM hotel, jonka valitsin sijainnin sekä sen edullisuuden vuoksi. Hotelli on ilmeisesti osa Oyo-ketjua. Huoneissa on ilmastointi, TV, parisänky, jääkaappi ja ihan kohtuullisen kokoinen huone Bangkokissa saa pikkurahalla todella hyviä hotelleja, joten valinta oli vaikea. Ei mitään hotelliövereitä siis tällä kertaa, vaan maltilla mennään. Jotenkin epäilen, että hotellilla en tule aikaani juuri viettämään. Loppujen lopuksi päätös vaan sattui osumaan tähän paikkaan sen vuoksi, että kaikki mukavuudet näyttivät kartalla olevan lähellä, ja se on yksin matkustavalle tärkeää!

Päästyäni hotellille olin jo ihan sippi. Pihalla on kiva pieni temppeli (ja Pokemon , ja bongasinpas kaulapannallisen punaisen kollikissan jolkottelemassa pihan poikki. Ensimmäiseksi soitot kotiin ja sitten naapurikioskille vettä ostamaan. Ukkonen mylvii. Sataa kaatamalla. On tukalan kuuma. Astellessani mietin, että onkohan tämä respan lainaama sontikka sittenkään kovin hyvä idea just nyt?

Illalla hotellihuoneen ikkunasta näin pilvenpiirtäjien väleistä kirkkaita salamoita piirtyvän pimenevään taivaaseen.

Hyvää yötä Bangkok, luulenpa että meistä tulee hyvät ystävät!